Mesooppinen mitoitus

Mesooppinen valaistusmitoitus on uusi tekninen perusta valonlähteiden kehitykseen. Sen avulla voidaan optimoida valonlähteiden valontuottoa sekä näkemisen että energiatehokkuuden kannalta.
Perinteisesti valaistusmittauksissa käytetään jo vuonna 1924 julkaistua kansainvälistä päivänäkemisen spektriherkkyyskäyrää. Kuitenkin valotason laskiessa mesooppiselle valotasoalueelle silmän herkkyys muuttuu. Mesooppinen valotasoalue on välialue hämärän ja päivänvalon rajamaastossa. CIE:n (International Comission on Lighting) uusi julkaisu mesooppisesta fotometriasta antaa kansainvälisen perustan matalien valaistustasojen valaistusmitoitukseen. Aiheesta on tekeillä ISO/CIE standardi.

Mesooppisen mitoitusmenetelmän soveltaminen tievalaistukseen parantaa tievalaistuksen energiatehokkuutta sekä liikenneturvallisuutta, kun valaisimien valo saadaan paremmin vastaamaan silmän hyödyntämää valoa. Maailmanlaajuisesti puhutaan suurista säästöistä. Tulokset osoittavat, että valotason laskettua silmän herkkyys siirtyy kohti sinertävää valoa. Käytännössä tämä vaikuttaa siihen, millaista valoa tulevaisuudessa valitaan teiden ja katujen varsille. Oletettavaa on, että keltaiset lamput korvataan sinertävillä, jossa värit näkyvät luonnollisempana. Mesooppinen mitoitus siis suosii valkoista valoa. On hyväksyttävää käyttää mesooppista mitoitusta osana valaistussuunnittelua jo tänä päivänä, jolloin saadaan hyödynnettyä energiatehokkuuden ja turvallisuuden parantuminen.


Lataa tästä Aalto-yliopiston valaistusyksikön esitys mesooppisesta mitoituksesta (PDF).

(Lähde: Aalto-Yliopisto, TKK)